Kun Suomessa perustettiin vuonna 2004 yhdistys nimeltä Iloiset veronmaksajat, se hämmästytti ihmisiä eri puolilla maailmaa. Suomalaisetkin kyselivät, voiko verojen maksaminen olla hauskaa. Kuitenkin vuodesta toiseen kaksi kolmesta tai kolme neljästä suomalaisesta kertoo kannattavansa verojen keräämistä laajojen yhteiskunnallisten palvelujen ja tulonsiirtojen rahoitukseen.

Kesällä 2007 Tanskan pääministeri ilmoitti hallituksensa keventävän verotusta. Kun kysyttiin tanskalaisten mielipidettä ehdotuksesta, 60 % piti hyvinvointipalvelujen lisäämistä tärkeämpänä kuin veronalennuksia. Vain 19 % halusi mieluummin verohelpotuksia ja 14 % halusi molempia.

Pohjoismaissa arvostetaan korkeaa verotusta hyvän yhteiskunnan peruskivenä, vaikka arkipuheessa kuuluukin valittaa tämän kiven omakohtaista kantamista. Moitteet liittyvät tavallisesti käsitykseen, että oma tai jonkin muun ihmisryhmän verotus on liian korkea verrattuna muihin veronmaksajiin. Useimmat pitävät kuitenkin verojen kokonaistuottoa liian pienenä ja haluavat lisätä yhteisten palvelujen rahoitusta. Näitä toiveita eivät esitä vain pienituloiset, vaan moni sellainenkin, jonka oma verotus nousisi.

Näillä rikkaiden maiden kansalaisilla on pitkä kokemus korkeiden verojen maksamisesta. He tietävät, mitä verorahoilla voi saada aikaan ja ovat valmiita rahoittamaan yhteistä hyvää.